perjantai 19. toukokuuta 2017

Liisa Ryömän muistoksi. Hän sai 1998 Kääntäjäkarhu-palkinnon Carl Michael Bellmanin suomennoksesta. ”Laulurunoissa soi tunnistettava poljento, kuvasto on riemunkirjava ja sointi milloin riehakas, milloin surumielinen. Niin kuin Bellman itse.” Lauluja lasin läpi kirjastoissa Helsingissä.  Valtakunnallisesti käytä hakusanaa ISBN 951-0-22082-5.

Ei ilmettä noin synkkää nyt,
ken suuta nyt noin vääristää?
Me käymme käsikynkkää nyt,
on sama määränpää.
Vaan ennen sanaa hyvästi,
nostamme hyväksyvästi
me emännälle lasia,
ja sitten asiaan!

Fredmans sång n:o 21
(Så lunka vi så småningom...)
suom. Liisa Ryömä

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Rakkautta etsimässä

Vaikka laulut miltei aina sivusivat alkoholiriippuvuutta, Bellman osasi tehdä helliä tuutulauluja. Kuuntelijoiden iloksi ote laulusta Kimmellys, se on Fredmanin epistolasta 72 (Glimmande nymph). Laulu on Helsingin Balalaikkaorkesterin levyllä Bellman ja balalaikka.

Bellman ja balalaikka cd 2015

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Keskustellessa hanketta sivuavien ihmisten kanssa on syntynyt käsitys, millaista Bellman-ohjelmaa tavallisesti odotetaan. Kvintetin esiintymisten yhteydessä on tullut havaittua. Äänitteen ostajilta on kyselty ja kuultu. Kiitos kaikille palautteesta. Bellmanin laulujen soidessa merkittävä osa yleisöstä odottaa riehakasta heittäytymistä, juomalauluja ja naurua. Eräs kysyjä kaipasi niitä lauluja, joiden tekstissä on dialogia. Mieleen tulevat epistola 45 Terve, Mollberg tai epistola 65, jonka voi esittää säkeistö kerrallaan Fredmanin ja Movitzin vuoropuheluna.

Bellman ja balalaikka -valikoima on sentimentaalinen ja mollivoittoinen. Lauluja, jotka sopivat slaavilaiseen käsittelyyn. Tarkoituksena oli esittää Bellmanin kauneimpia melodioita ja koskettavimpia laulurunoja.

Laajasta tuotannosta voi poimia erilaisia valikoimia. Seuraavat suomennokset vastaavat myös mainittuihin toivomuksiin. Kunhan onni suosii niiden julkaisua tavalla tai toisella.
Oskari ja kvintetti kävivät esiintymässä Katajanokan kasinolla illallisella. Maisema etuovelta.

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Carl Michael Bellman kirjoitti tukholmalaiselle yläluokalle. Rokokoo-ajan hienostuneeseen runoiluun hän sekoitti sataman väen huutelua. Pilalauluissaan hän esitti ja imitoi erilaisia tyyppejä. Muutamat Bellmanin lauluista lienevät ruotsalaiselle jokamiehelle kuin Aleksis Kiven runoihin sävelletyt laulut suomalaiselle. Kaikkien tuntemia yhteislauluja ja osa kansallista kulttuuriperintöä.

Kvintetti valmiina 20 minuuttia ennen pikkujoulukeikkaa.

maanantai 7. joulukuuta 2015

Äänitteinä Bellman-suomennoksia on julkaistu viimeksi 2004, kun Turun Tekniikan laulu julkaisi levyn Laulu nyt soimaan! - Bellmanin parhaita. Sitä edelliset olivat  Bellman Ensemblen Lauluja lasin läpi 2001 ja Fransmanin ja Rantasen Bellmanin janoovat sielut 1995.

Äänilevy Bellman ja balalaikka julkaistiin 2015 ja on kaupan muun muassa Kansanmusiikkiliiton nettiputiikissa.


lauantai 28. marraskuuta 2015

Movitz, sun yskintäsi kauhistuttaa,
rinnassas tuoni pitää kemujaan,
Jyskyttää vielä säikky sydän, mutta
hauta jo huuliltasi lemuaa.
   suom. Liisa Ryömä
Bellmanin runoissa tunteen ilmaisut nousevat kuin tulva, kuten kuolemanpelko Fredmanin epistolassa n:o 30. Veli Movitzin niljaisen ihon kuvaus on yksityiskohtaista ja visuaalista. Fredman yllyttää keuhkotautista Movitzia juomaan kouristuksenomaisesti.

Toisessa ajassa ja toisella tyylillä tuosta krapulaisen pelosta kirjoitti Sami Rajakylä romaanissaan Pätkärunoilija.
Kuolemanpelko terävöitti miehen kynän. Pelko oli hänen paras kaunokirjallisuuden opettajansa. Myös kärsimys oli opettanut paljon, mutta tärkein opettaja, rakkaus, oli toistaiseksi antanut hyvin vähän oppitunteja. Eikä ilman rakkautta voinut luoda mitään kestävää. Sen verran Keijokin tiesi.
Kello oli puoli seitsemän kun Keijo heräsi. Hän oli nukkunut yli kolme tuntia. Keijo venytteli itsensä jalkeille, kiehautti kahvit ja meni polttamaan reissulta yli jääneen sätkän parvekkeelle. Kahvin ja tupakan virkistämänä hän päätti aloittaa aforismiensa puhtaaksikirjoittamisen.

Kun mikään ei vaivaa

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Bellman ei juuri kerro yksityiskohtia Tukholman krouvien miehistä, joita kuvasi lauluissaan. Hahmojen perhesiteistä ei saa kuvaa. Onneton Fredman puhutteli edesmenneitä vanhempiaan parissa laulussa. Krapulan tuskassa, maatessaan maassa hän moitti äitiään yksinpuhelussa Krypinin kapakan luona.
Voi äitiseni, mikä sinuun meni
silloin kun jäit isän alle?
Tunsit vain halun, niin hankit alun
tilalleni surkealle!
Laulussa kukko kiekuu, aamu sarastaa ja krouvi aukeaa taas. Viinan himo nostaa kärsijän jaloilleen. Lopussa vanhempien puhuttelu onkin kiittävää. Isänsä kanssa poika haluaisi nostaa maljan.
Kiitokset vanhemmille pystyville,
teitte minkä luonto vaati.
Kiitos myös sille nikkarille joka
vuoteen tukevaksi laati.
   suom. Liisa Ryömä
Tämä on esimerkki Bellmanin pilkkahuumorista. Kaksi viimeistä säkeistöä ovat kuin juomalaulusta, ja löytyypä kielenkäytöstä ivallinen vertaus ylösnousemukseen. Juomalaulu, joka kertoo juomarin surkeasta riippuvuudesta. Hyvää isänpäivää. 

Kuu tuijottaa katuvaista suoraan sieluun


maanantai 19. lokakuuta 2015

Kirjassa ”Bellman Suomessa ynnä muita tutkielmia” (SKS 1929) Eino Salokas kirjoitti seuraavaa.
Bellmanin runoudella on meidän maassamme ollut 1800-luvun alkupuolella ja keskivaiheilla paljon ihailijoita... A. I. Arwidsson kirjoitti 1819 ystävälleen E. A. Crohnsille, että Turussa joka perjantai kokoontui kaksinkertainen laulukvartetti joka esitti ”tuttuja ruotsalaisia lauluja ja Bellmania”... Oli myöskin Oulussa 1820-luvulla melkoisesti Bellmanin laulujen harrastusta... Senjälkeen kun kutsuvieraina olleet professorit olivat 12:n aikaan yöllä poistuneet, muodostettiin Collegium cantorum Bellmanianum ja jatkettiin erittäin hilpeätä yhdessäoloa klo 2:een asti. Seuraavassa osakunnan kokouksessa otettiin sitten keskustelukysymykseksi: ”Ovatko Bellmanin laulut moraalisessa suhteessa vahingollisia?”... Että Vaasassakin Bellmanin laulut kaikuivat, näemme niistä tiedoista, joita J. E. Strömborg on antanut J. L. Runebergin kouluvuosista... kouluasunnossa kävi melkein joka ilta Vaasan merikoulun oppilaita, jotka huvittelivat laulamalla Bellmanin lauluja niin pitkälle kuin iltaa kesti... Muudan jokapäiväisistä vieraista toi tavallisesti mukanaan viulunsa, jolla laulua säestettiin.  
Aiheesta innostuneet oppineet ovat kautta aikojen kirjanneet yksityiskohtaisesti Bellmaniin liittyvää historiaa kirjoihinsa. Mutta musiikin on annettava soida aina uudestaan. Laulujen pitää saada aina uusi yleisö.  Siksi 25.10. Helsingin Kirjamessuilla soittaa Helsingin Balalaikkaorkesteri ja julkaistaan albumi Bellman ja balalaikka.

Laulajan työkalut. Kynä. Tulkinta. Rohkeus.

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

CD Bellman ja balalaikka tulee tällä viikolla. C. M. Bellmanin kauniita ja koskettavia kappaleita Oskari Nokso-Koiviston esittäminä. Ruotsalaisen ja venäläisen tradition aivan uusi risteytys. Tuomas Rosbergin uusia suomennoksia. Julkaisu Helsingin Kirjamessuilla su 25.10. klo 10:30.
Levyä saa mm. Helsingin Balalaikkaorkesterilta ja tuomas.rosberg(at)pp.inet.fi.

Kumpainenkin suurta reikää alkaa heiluttaa