tiistai 7. maaliskuuta 2023

Urho, jos kentällä kaatua saat

Fredmanin epistoloissa henkilöhahmoja tarkastellaan ulkokohtaisesti. Henkilöt eivät kerro ajatuksiaan, lukuun ottamatta Fredmania, kertojaa. Epistolassa 37 seurataan korpraali Mollbergia hänen vahtivuorollaan kuninkaan puutarhassa, Fredmanin näkökulmasta. 

Säkeistöjä on 11, joista kolmessa keskitytään puiston kauneuteen. Kahdessa säkeistössä kuvaillaan Mollbergin ulkomuotoa tarkasti, osin pilkallisesti. Hienostoa kuvaillaan ja luetellaan kahdessa säkeistössä. Kahdessa ihaillaan puistoon saapuvan kuningattaren tuloa ja tehdään kunniaa. Kuudennessa säkeistössä kuvaillaan paria vapaalla olevaa sotilasta puistossa. Toinen taputtaa tyttöään, toinen torkkuu. Siinä välittyy kesäisen puiston rauhallinen tunnelma. Kuningattaren saapumisen kuvaus on lähes yliampuvaa. Pilkallinen sävy kohdistuu silti vain hovimuusikoihin. He ovat kierosilmäisiä, janoisia ja hurskaita kuin lampaat. 

Muodostuukin kontrasti, kun 10. säkeistö kuvailee, kuinka sotilaan kaatuminen sodassa on kunniakasta. ”Paita päälläsi verisenä ja kauniina kertoo kuulista, jotka sinuun osuivat”. Tämän ainoan säkeistön Reino Hirviseppä julkaisi suomeksi nimellä Sotaveikot. Suomennos oli juhlava ja isänmaallinen. 

Alkutekstissä Fredmanin sävy muuttuu hyvin arkiseksi säkeistössä 11. Näin annetaan ymmärtää, että vartiomiehet eivät ajattele kunniaa, vaan vahtivuoron päättymistä ja sotilaiden arkista äkseerausta. Fredman kysäisee sivumennen: ”ethän vain pelkää?”. Edellisen säkeistön paatos saa ironisen sävyn. 

Säe säkeeltä luettuna Bellmanin laverteleva lauluruno sisältää sekä luonnonkauneutta että isänmaallisuutta, ihailua ja pilkkaa, tapahtumaa ja odotusta. Alkutekstin tyyli jää vaihtelevaksi. Viimeinen 11. säkeistö ratkaisee ehkä kokonaisuuden lempeän pilkalliseksi. Tai sitten se on loppuvitsin yritys. 

Suomentajalle teksti antaa siis valinnan mahdollisuuksia. Millainen tarina on kertomisen arvoinen? ”Mollberg, paikka!” se alkaa, ja alentaa vartiomiehen koiran asemaan. Aikalaisten nimien luettelo tai paimenrunouden hahmot eivät ole tarinalle oleellisia, voidaan jättää suomennoksesta pois. Viiteen säkeistöön tiivistäen paljon muutakin jätetään pois. Laulu on hetken aistimusten kuvaus kesäisessä puistossa. Vuoroin ihastunut, vuoroin pilkallinen. Kuin M. A. Nummisen tyylillä. Näytteenä suomennoksen toinen säkeistö sekä viimeinen. Ainoastaan viimeinen säkeistö on suomennettu alkutekstiä läheisesti seuraten. 

   Aurinko välkkymään jalokiven saa,
   Hienohelmat niiaa, nauraa, pyörii, parkuu. 
   Säihkettä, soittoa, puron solinaa,
   Orfeus kun kesäneitiin hullaantuu. 
   Portilla puiston käy säpinää. 
   On univormut kauniit ja kuumat. 
   Oi, kuningas ja kuningatar saapuvat! 
   Herttuat, kreivit, nyt tervehtikää. 
Terveydeks, Mollberg, joko kello soi? Jaakobin torniss kahdeksaa se viisaa. Ethän vain pelkää? Sotamies ei voi yhtään empiä kun rinnan paljastaa. Mars, eteenpäin ja suoristakaa! Seis, ojennus, mä sulkeiset kestän. Kunniaa tee! Hei, onko se jo yhdeksän? Huus toinen vartija sillan takaa.
Fredmans epistel n:o 37 Til Mollberg på post vid Kungs-Trädgården Mollberg, stå stilla... suom. T. Rosberg
Tuoksuva, unettava puisto


torstai 10. marraskuuta 2022

Hetkinen meni pohtiessa, miten maapallon ympäri yksin purjehtiva kapteeni Lehtinen kertoi Helsingin Sanomille lukevansa paljon. ”Muuten tulisin hulluksi.” Hän luki juuri Moby Dickin. 

Helsingin Sanomat mainitsee, että tämä Melvillen romaani ”kertoo valaanpyynnistä.” 

Sehän kertoo ihmisen turhasta pyristelystä kohtaloa vastaan. Ja pakkomielteen seuraamisesta, vaikka henki menisi.

Bellman kirjoitti epistolassa 79 kauhusta luonnonvoimien edessä. Yhtä hyvin laulu kuvaa juoppohulluuden puuskaa.  

Lautta joll' seison keinuu, 
karmiva ruori kirskahtaa. 
Varjojen tungos heiluu. 
Sain alan ahtaimman. 
Kuolema torveen tuuttaa, 
Aiolos itkuun purskahtaa. 
Auta! Joen pauhu pelottaa, 
syöverin kauheimman. 
Hiisi, Näkki, Lempo ja Jätti 
riehui, tähdet sammuksiin mätti. 
Taivas ei näy, mä hukkaan yöhön katseeni. 
Näen menetykseni.
Mun kiirastuleni, 
hyv' yöt', madam!
      C. M. Bellman, suom. T. Rosberg


tiistai 23. elokuuta 2022

Miks itket täällä?

Riemukkaan tyhjäpäinen laulu kertoo Jergen Kyttyrän ja isä Bergin tekemisistä tanssiaisissa. Soitetaan, tanssitaan ja juodaan. Kertoja, Bellmanin lauluissa Fredman, kehuu juovansa kaksitoista pulloa minuutissa. Laulussa on neljä pitkää säkeistöä. Vain lyhyesti kahdessa säkeessä on ajatus, että hulluttelulla ja juhlimisella yritetään lohduttaa itkijää, joka kärsii rakkauden vuoksi. Tätä on korostettu suomennoksessa. Vain pieni osa alkuperäisestä kertomuksesta on säilytetty suomentaessa. Instrumentit saavat loistaa ja koristella rytmikästä melodiaa. Näytteenä kaksi säkeistöä neljästä.

2. Näin tanssii Jergen,
saa tytön posket punaa rairai rairai rairai.
Berg käyrätorven
messinkii rääkkää, toitottaa.
	Tanssii kaunis seralji.
	Soita vain veli, 
	nauti iloliemi.
	Valssiin Jergen hyökki,
	nyökki.
	Riemumielin tytöt riiaili.

4. Maista nyt hörppy.
Juo malja, torvet soittaa rairai rairai rairai.
Tyttösten hyppy
ja tanssi talon valloittaa. 
      Venus miehen uuvuttaa,
      Bacchus vie meitä
      loivempia teitä.
      Viini elämästä
      tästä
      rakkauden kivun puuduttaa. 
Miks itket täällä, 
kun meill on meno päällä?
Aamu pian koittaa,
kun tanssi talon valloittaa!

Fredmans epistel n:o 20
Til Fader Berg och Jergen Puckel
Står du och gråter...

Naula kanssamme!


keskiviikko 6. heinäkuuta 2022

Kuvakavalkadi ja Bellmanin tärkeimpiä lauluja

Carl Michael Bellman 1740–1795 – En bildkavalkad över vissa händelser och miljöer under denna tid

Magnus Ullmanin teoksessa tutustutaan hiukan syvemmin Bellmanin aikaan ja elinpiiriin. Se ei ole elämäkerta, mutta sisältää perustiedot runoilijan elämästä aikajärjestyksessä. Kuvia 1700-luvulta ja kirjan julkaisun aikoihin 2001. Kirja ja mukaan sisällytetty Mikael Samuelssonin CD muodostavat löyhän kokonaisuuden. 

Luettavaa ja kuunneltavaa

Kiinnostavaa on, mitkä laulut ja runot on valittu tällaiseen tietoja syventävään teokseen. Olisiko tässä tiivistettynä kaikki, mitä Bellmanin lauluista täytyy tietää? Näyttää siltä että valintaan vaikutti, kuinka tunnettu laulu on, joskus taas lauluruno, toisen kohdalla taas melodia. 

Teokseen sisällytetyt tai pitkästi lainatut laulut

Julkaisun mukaan järjestettynä, ei Bellmanin kirjoittamia otsikoita, vaan laulun ensimmäinen säe (esitysohje, tahtilaji). 

Fredmans epistel n:o 1 (FE 1) – Gutår båd’ natt och dag! (menuetto 3/4) 
FE 2 – Nå, skruva fiolen (andante 2/4) 
FE 4 – Hej, musikanter, ge valthornen väder  (presto 3/8)(instrumentaali CD:llä) 
FE 9 – Käraste bröder, systrar och vänner  (menuetto 3/4) 
FE 12 – Gråt fader Berg och spela  (lamentabile 4/4) 
FE 20 – Står du och gråter?  (menuetto 3/4)
FE 23 – Ack, du min moder  (menuetto 3/4)(instrumentaali CD:llä) 
FE 28 – I går såg jag ditt barn, min Fröja  (andante 3/4)(instrumentaali CD:llä) 
FE 35 – Bröderna fara väl vilse ibland  (allegretto 6/8)(instrumentaali CD:llä) 
FE 36 – Vår Ulla låg i sängen och sov  (allegretto 2/4) 
FE 48 – Solen glimmar bland och trind  (allegretto 2/4)  
FE 54 – Aldrig en Iris på dessa bleka fält  (andantino 3/4) 
FE 68 – Movitz, i afton står baln  (menuetto 3/4)(instrumentaali CD:llä)
FE 71 – Ulla, min Ulla, säj får jag dig bjuda  (allegro ma non troppo 2/4) 
FE 79 – Charon i luren tutar  (menuetto 3/4) 
FE 82 – Vila vid denna källa  (andante 2/4) 
Fredmans sång n:o 3 (FS 3) Se meningheten  (menuetto 3/4)
FS 5c – Så slår min Glock  (andante 2/4) 
FS 21 – Så lunka vi så småningom  (marche 2/4)  
FS 31 – Opp Amaryllis! Vakna min lilla!  (menuetto 3/4)(instrumentaali CD:llä)  
FS 32 – Träd fram du Nattens Gud  (andante 2/4) 
FS 33 – Magistraten uti T**** fiker (Täljevisan) (andante 4/4)
FS 35 – Gubben Noach  (andantino 2/4)  
FS 41 – Joachim uti Babylon  (andante 2/4)  
FS 57 – Sjung och läs nu Bacchi böner  (moderato 2/4) 
FS 64 – Fjäriln vingad syns på Haga  (andante 4/4) 
Gustafs skål  (marche 2/4)  
Jag kom hem så röd och skön (runo) 

Alla sama lista, johon on lisätty suomennosten tiedot. Lähes kaikki on suomennettu. Moni näistä lauluista vieläpä monta kertaa. Kokoelmia julkaisseet suomentajat (Ryömä, Hirviseppä ja Kupiainen) ovat usein suomentaneet samoja lauluja. Niissä tapauksissa mainitaan subjektiivisesti mieluisin. Neljää luettelon laulua ei ole suomennettu. 

FE 1 – Kajsa Stinalle (Ryömä, Lauluja lasin läpi)
FE 2 – Ukko Bergille koskien hänen viuluaan (Ryömä, Lauluja lasin läpi)
FE 4 – Erityisesti Anna Stiinalle (Kupiainen, Fredmanin epistoloita)(ja Rosberg)
FE 9 – Thermopolium Borealen muorille ja hänen impyeilleen (Ryömä, Lauluja lasin läpi)
FE 12 – Elegia tappelusta Gröna Lundissa (Ryömä, Lauluja lasin läpi)
FE 20 
FE 23 – Yksinpuhelu Fredmanin maatessa Krypinin kapakan luona… (Ryömä, Lauluja lasin läpi)
FE 28 – Väijytyksestä Ulla Winbladia vastaan  (Ryömä, Lauluja lasin läpi)
FE 35 – Koskeva kaunotarta ja hänen häilyväisyyttään (Ryömä, Lauluja lasin läpi)
FE 36 – Koskeva Ulla Winbladin äkkilähtöä (Kupiainen, Fredmanin epistoloita)
FE 48 – Jossa kuvaillaan Ulla Winbladin kotimatkaa Hessingenistä… (Ryömä, Lauluja lasin läpi) 
FE 54 – Ei koskaan Iiris (Rosberg, Bellman ja balalaikka)
FE 68 
FE 71 – Ullalle Fiskartorpetin ikkunassa… (Ryömä, Bellman ja balalaikka)
FE 79 – Kuolema torveen tuuttaa (Rosberg)
FE 82 – Epistola 82 Odottamattomat Jäähyväiset (Ryömä, Lauluja lasin läpi)
FS 3 
FS 5c – Niin kello lyö, on tullut yö (Rosberg)
FS 21 – Laulu 21 (Ryömä, Lauluja lasin läpi) 
FS 31 – Aamukalaan, Amaryllis! (Hirviseppä, Bellman – lauluja ja epistoloita) 
FS 32 – Esiin astu, herra Yö (Rosberg, Bellman ja balalaikka)
FS 33 
FS 35 – Ukko Nooasta ja hänen eukostaan (Ryömä, Lauluja lasin läpi)
FS 41 – Babylonin Sanna (Hirviseppä, Bellman – lauluja ja epistoloita) 
FS 57 – Lue ja laula, Bacchus on herra (Rosberg)
FS 64 – Perhonen taas lentää haassa (Rosberg)
Kuningas Kustaan malja (Hirviseppä, Bellman – lauluja ja epistoloita)
Pikku Kalle (Rosberg, suomennettu Mozartin sävelmään In dies’n heiligen Hallen)

Johtopäätös on, että tutustuminen Bellmanin tärkeimpään tuotantoon onnistuu myös suomeksi. Tässä sopii myös mainita suomennokset luetteleva Heikki Poroilan Yhtenäistetty Carl Michael Bellman (2012), vaikka se onkin jo hivenen vanhentunut. Musiikkikirjastonhoitaja Poroila piti luontevana nimetä Bellmanin laulut alkusanojen mukaan. Kuten Ruotsissakin usein tehdään. Laulun numero julkaisussa ja Bellmanin kirjoittamat otsikot kulkevat rinnalla. Ruotsiksi Bellmanin runous on käden ulottuvilla Wikisourcessa

tiistai 5. heinäkuuta 2022

Huulille huilu vie

Fredmanin epistolassa 19 Rumpali tuli, terve, tytöt yllytetään nuorukaisia ja neitosia. Kehotetaan syömään vohveleita ja juomaan viinejä. Bellman kirjoitti tanssimisesta ja vertauskuvin seksuaalisuudesta. Fredmanin epistoloiden alkupuolella on useita samantapaisia lauluja, huvitukseksi tehtyjä. Paavalin epistoloita parodioiva perusajatus ”toimii täysillä vain epistolasarjan alussa, voinee sanoa onneksi, sillä ajan mittaan se olisi kyllä ruvennut kyllästyttämään.” Lars Huldén, Ruusunpunainen suru, 1999. 

Alkuteksti mainitsee toistuvasti rummunpäristyksen. Alkuperäisnuotin esitysohje on eloisa (vivace), melodia on rytmikäs, ja säestys on tiheäjakoinen. Nämä voivat ohjata uudenkin sovituksen tekoa. Melodian rytmin vuoksi suomennos on varsin vapaa, seuraa samoja teemoja, ei ole käännös. Esimerkkinä toinen säkeistö viidestä. 

Valloita mäet hyppelyllä.
Tanssijat varpaillaan.
Hei, tyttö käsi vyötäröllä
sievästi tanhuaa.
Rummuta, rumpali! Serkku on alakuloinen.
Tanssi ja viini ja mies korjaa sen! 
   suom. Tuomas Rosberg
Midsommardans Anders Zorn 1903


perjantai 1. heinäkuuta 2022

On hauskaa olla lihava

Eräs Bellmanin nuoruudenruno ansaitsee huomiota, koska laulun melodia on kaunis. Hur lustigt är att vara fet kuuluu juomalauluihin, bakkanaalisiin sellaisiin. Humala ja naiminen ovat tavoitteina. Juomisen huonot puoletkin luetellaan asiaan kuuluvina, samoin kuin kuoleman väistämättömyys. Jokainen säkeistö päättyy ”te ymmärrätte hyvin mitä tarkoitan”. Esimerkkinä viimeinen säkeistö.

5. Nyt mainen loisto jäädä saa,
mä Astrildin vien tanssimaan.
Näin, voitin, maistoin, join. Pian kuolen.
Saan pullon puolisoksi - Käsität kyll sen.

   Hur lustigt är att vara fet
   Standartupplaga XIV, Ungdomsdikter II, n:o 7
   C. M. Bellman, suom. Tuomas Rosberg 

 

torstai 30. kesäkuuta 2022

Seksistä orgiaksi

Yö on: yli kattojen jälleen
Kuun kulkee lihavat kasvot.
Hän uroskissa kaikista kadehtivaisin,
kademielin rakastavaisia katsoo, 
tuo kelmeä, ihrainen ukko kuussa. 
Himomielin se pimeitä nurkkia kiertää, 
nojaa ikkunoihin, puoliksi suljettuihin
kuin himomielinen, lihava munkki, mi kulkee 
teitä kiellettyjä yön aikaan julkeana. 
   Kuu, kokoelmassa Dionysos, Friedrich Nietsche 1888, suom. Rauni Kouta

Sleepy Sleepersin levyllä The Mopott Show (1979) oli kappale Pumpulitissit, tyylinä 1950-luvun rock. Laulun teksti on yksinkertainen. 

Pu-pu-pu-pumpulitisseistä kiinni mä tartuin. 
Pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pumpulitissit, 
pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pumpulitissit.
Pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pumpulitissit vain. 
    S. Helminen, M. Helminen

Seksuaalisuus on tässä teinipoikamaisen intoilun asteella. Rokkisanoituksen tulee sisältää riittävästi rytmikästä höpötystä, sen rokkarit tiesivät musiikkivitsejä kirjoittaessaan. Tässä hypätään merkityksettömästä merkitykselliseen onnistuneesti. Seksuaalisuus on vietti, ei älyllistä. Siksi tekstin älyttömyys on osuvaa. 

Seksuaalisista estoista vapautumista tavoitteli Pentti Saarikoski. ”1962 Saarikoski kehitti myös elämänsä toista puolta, työnteon ja tuottavuuden vastakohtaa... Orgian Saarikoski oli elänyt monta kertaa kuvitelmissaan, jo kirjoittaessaan nuoruuden päiväkirjan riettaita jaksoja tai lukiessaan Herman Hessen Arosutta... 1960-luvun alun boheemien elämä oli viinan ja seksin läpäisemää yhteisyyttä,... tarjosi Saarikoskelle »mahdollisuuden maailmaan joka on yhtä eläintä»... X kertoo Haagan Urheilutieltä: »Täysin mahdoton sanoa, keitä siellä oli. Y oli ainoa, jonka nimen tiesin. Naisia tuli ja meni, niitä pysäytettiin kadulta ja kapakasta... aina sieltä tuli joitakin.» X ja Saarikoski olivat yleensä orgioiden ainoat miehet. Y:tä Saarikoski piti Kirkenä, joka muuttaa miehet sioiksi... Nuorelle miehelle oli uutta, että himo hallitsi myös naisten fantasiaa ja oli vain tarkemmin suojattu tabu kuin miesten lihallisuus. Nyt hän yllytti Y:tä promiskuiteettiin ja X:ää, jonka mukaan hän »oli koko ajan järjestämässä ja neuvomassa, keksi uutta ja uutta, mutta ei toiminut itse, paitsi Y:n kanssa. Minua katsellessaan hän tunsi että se oli hän joka siinä toimi, oli kuin hän olisi saanut jonkinlaisen henkisen orgasmin.»... Paikalla käyneiden mieleen on jäänyt Kristus-eleitä ja -ilmeitä tekevä Saarikoski alastoman lihan keskellä »kuin Sallisen Hihhuleiden Jeesus-hahmo.»”  Pekka Tarkka. Pentti Saarikoski, 1937–1963, otteet alkaen s. 446. 

Kokoelmassa Fredmanin epistolat Bellman rinnasti ryyppyretkien kuvaukset Paavalin kirjeisiin. Fredman komentaa ja nimittelee soittajia epistolassa 4 Soittajat antakaa torvelle tuuli, jonka alussa toimitusta kuulevat ”vain laudat ja tonkat”. Bellmanin lyhytsanaisesta kuvauksesta tilanteen voi tulkita etenevän orgiaksi. Alkuteksti kehottaa tiirikoimaan kauneuden lukon, mutta verbi dyrka tarkoittaa myös palvoa, tuo mieleen uskonnolliset tekstit. Apostoli Fredmanin opetus on himon seuraaminen. Tällaisten laulujen vuoksi Bellmanin oli vaikea saada julkaisulupaa kokoelmalleen. Alla kaksi viimeistä säkeistöä. 

Mökki on sievä ja siisti ja ja niukka.
Kyökissä sänkyynkin meet.
Sängyllä tyttö, yöpaita on tiukka,
Hei, Stiina, mitäpä teet?
Hyveet on tuomittu perikatoon!
Annetaan mennä ja rukoillaan Freijaa, 
myös kurkuille viinaa
ja himoille kiimaa.
Kas, viini vie elämään, puute kuoloon. 

Jäykkänä ranne nyt pasuunoillanne
veijarit, tuutatkaa vaan!
Iso on Stiina, niin valkea lanne.
Palvokaa kauneuttaan. 
Sydämeen sanani tallettakaa:
Temppeliks rakkauden vuodetta, patjaa,
on tyynyä, untuvaa,
porrasta, lautaa,
on tuoli ja pöytä ja kujalla maa.
 
    Fredmans epistel n:o 4
    Enkannerligen til Anna Stina
    Hej Musikanter ge Valdthornen väder...
    C. M. Bellman, suom. Tuomas Rosberg 

Kaikkina aikoina seksi on kiinnostanut ihmisiä ja kelvannut vitsailun aiheeksi. Esimerkki antiikin ajalta. Nuorukaisella oli vieraana kaksi vanhempaa naista. Hän sanoi palvelijoilleen: ”Sekoittakaa toiselle naiselle viiniä. Ja naikaa toista, jos hän haluaa.” Naiset vastasivat yhteen ääneen: ”Ei janota.” Kokoelmassa Ikivanha, suom. A. Kivimäki, V. Vahtikari ja S. Vesterinen. 

Kopio teoksesta Bacchanalia, 1890, Henryk Siemiradzki


maanantai 20. kesäkuuta 2022

On piru irti

Uudelleen kannattaa mainita suomentamisen tavoitteiden vaikutus lopputulokseen. Samasta alkutekstistä voi kirjoittaa hyvin erilaiset suomennokset, kun valitsee eri painotuksia.

Monet aiemmat Bellman-suomennokset ovat tavoitelleet kahta yksinkertaista asiaa: säilyttää mahdollisimman suuri osuus alkutekstin sanoista, ilmauksista ja ajatuksista ja sitten riimitellä suomeksi. Tulos on usein hyvin kirjallinen. Parhaita julkaistuista ovat Liisa Ryömän suomennokset. Hän otti vapauksia sekä muodon että sisällön kohdalla. Lauluista tuli sujuvia.

Laulun suomentamisen tavoitteisiin täytyy kuulua tekstin kelpaaminen laulettavaksi. Paino ja tavun pituus ovat tärkeämpiä kuin uskollisuus alkutekstille. Usein alkutekstin ajatusten jakaminen uudella tavalla eri riveille tuo tarvittavaa tilaa. Osa Bellmanin runoilmaisun mutkikkuudesta selittyy ajan muodilla, on hienostelevaa rokokoota. On ilmeistä, että osa kierteistä johtuu täydellisen riimin tavoittelusta. Niinpä suomentaja voi vaihtaa tilalle aivan muuta, jos täysriimi löytyy suomeksi. Tyylissä pysyen, kuitenkin.

Bellmanin hupiohjelmistoon kuului myös imitointi. Jergen Puckel (Kyttyrä) on Fredmanin epistoloissa sivuhenkilö, joka puhuu ruotsia alasaksalaisella korostuksella ja sekoittaa joukkoon saksan sanoja. Hänen juoppohulluutensa aiheuttaa krouvin siivouksen Fredmanin epistolassa 73. Bellmanin loppuvitsi on rinnastaa krapula, vaivojen puristus ja Tukholman marraskuu. Suomennoksessa ei ole lainkaan ruotsia ja siihen on sekoitettu nykysaksaa. Laulusta on olemassa myös saksannos Der Teufel ist hier

On piru irti! Se porstuaa hakkaa
ja tuoleja nakkaa, ei lakkaa!
Potkaise viuluja,
kaada myös kiuluja,
saatana juhlissa on.
...
Tynnyriin tarraa
nyt Jergen ja darraa
ja paasaa, onneton.
   - Doch bin ich ein synnin orja,
   ach, mun Kontrakt loppuun päin.
   Hören Sie mal, nun mä kurja
   vannoo näin: 
   Ich will tytöt viekoitella,
   ich will kortit pelaamaan.
   Tanzen vain, nicht ajatella
   vaimoaan.
   Etwas muste tuokaa,
   her ein kynä suokaa.
   In der Tat, oon saatanan, jos pontikka viel saan. 

Pyyhi ja luuttua lattia, Lotta,
ja kiillota, kiire on totta.
Sulje ja järjestä,
liina ja kynttilä,
katso ett lukko on kii.
...
Juokse jo hutsu
ja Movitzi kutsu,
nyt sormet soittimiin.
   - Kirjoittaa ich vakuuksilla:
   Hiermit, todistajat, muut,
   punaisilla kirjaimilla,
   mit mein Blut!
   En mä olla niemals raitis,
   Kirkkoon wohl kaum astu en.
   Työssäin doch ich aina altis,
   ryyppäilen.
   Kankkunen on schwerer,
   Ruotsinmaa, November.
   Manu mea propria, im Krugen Ruusunen. 
     suom. Tuomas Rosberg 
Voi yksinäisen miehen viedä marraskuu



keskiviikko 25. toukokuuta 2022

Sulje silmiäs ihanaan siristykseen kaihoisaan

Eräs kauneimmista Fredmanin epistoloista on numero 74, Bergströmskan muotokuvasta. Bellman omisti laulun kuvanveistäjä Sergelille. Sergel oli Bellmanin ystävä, ja hänen piirroksensa piippua polttavasta Bellmanista on ainoita runoilijan elämän aikana piirrettyjä muotokuvia.

Fredman puhuttelee Movitzia, joka maalaa kaunottaren muotokuvaa. Se on ”suloista vaivannäköä”. Kahden lauletun säkeistön välissä oleva runo väittää muun muassa, että kuvataide ei voi saavuttaa luonnon kauneutta. ”Ah, maalaa Movitz vielä, mutta tee kuvastasi iloinen. Bergströmskan malja – kippis – jonka kuva kankaalla komeilee! Apelles ohjasi hänen kättään! Minä juon, maalaa sinä”, Fredman päättää puheensa. Toisessa säkeistössä taiteilija Movitz vastaa. Hän kertoo olevansa kyllä rakastunut, mutta omaan teokseensa. Laulu on kaunis, mutta suora käännös ei sovi lainkaan melodian vaatimuksiin. Siksi suomennos on mukaelma, tehty yksinkertaiseksi rakkauslauluksi ilman runo-osuutta välissä. Ensimmäinen säkeistö esimerkkinä alla.

Fredmanin epistoloissa Movitz on monipuolinen sivuhenkilö. Hän on usein Fredmanin opetusten kuulijana ja kohteena. Tässä Movitz on maalari, kuin myös epistolassa 66

Tuo työ,
siveltimen yö, kuu ja puisto,
hiljaa mestari nurkassaan,
kaunein Freija on mallinaan.
Ikuistat kauneuttaan,
jää nuoruudestaan muisto.
Vain työ,
etkä kuule miten krouvin väki hoilaa.
Katso silmiin, joita siveltimes maalaa.
On tulta katseessaan,
kuin tähden loisto.   (Fine)

Movitz, sä emmit, korjailet.
Pois vaikeudet.
Tie nerouden
on käsissäs,
tie autuuden
nyt edessäs
maassa kauneuden.  (D.C. al Fine) 
    suom. T. Rosberg 
Bellman Bacchuksena, J. T. Sergel (kuva Wikipediasta)

 

maanantai 23. toukokuuta 2022

Koskien Ilves-krouvin neiti Sofiaa ja erästä tapausta

Bellmanin lauluissa on usein kontrasti hienon muodon ja banaalin sisällön välillä. Fredmanin epistolassa 77 on kaunis, kansanlaulumainen melodia ja tekstissä ryyppyretken kuvaus. Kieli on kekseliästä ja vaihtelevaa. Riimittely on virheetöntä (suomennoksessa puutteellista). Kokonaisuutena laulu ei kuulu Bellmanin merkittävimpiin. On vain kevyttä viihdettä, tarkoitettu naurattamaan. 

Bellman käyttää tässä laulussa runsaasti verbejä, se on virkistävä tyylikeino. Kahdessa säkeistössä kuvaillaan öistä satamaa miltei runollisesti. Se on suomennettu aiemminkin, ainakin Unto Kupiaisen toimesta (kokoelmassa Fredmanin epistoloita, 1957 Arvi A. Karisto).

Tarinassa Fredman saapuu Ilves-krouviin, uhoaa, juoruilee ja alkaa flirttailla neito Sofian kanssa, jonka ”kapteeni on 15 kertaa maannut”. Tarina päättyy selkäsaunaan. Fredman anoo kapteenia lopettamaan, kun ”selkäni jänteet on hakattu ryyneiksi”. Kapteeni kiroaa Fredmanin englanniksi ja nimittää koiraksi. Esimerkkinä kolme säkeistöä kahdeksasta. 

4. 
Kas, miten viiri lyö, tuuli sen kiskoo
Pullistellen pyörii ja on punainen
Aaltoja koskee, kun kulmiaan viskoo,
laiturissa laiva sen narskahdellen
Karhu on kannella kettingissään
Kuunvalo erottelee raudan joka lenkin
Varjossa maston jää mies pimeään
Viulunsa soi päässä penkin 
5. 
Huh, nytpä reelinki keinuu ja vippaa
Isomasto naukuu, kuuletko sen!
Arkulla istuva vieras vain hikkaa
Tilirulla vieressä kolpakoiden
Hei veli Mollberg, tuijotellaan
Tässä on kaukoputki, siitä imekäämme
Tuolla tuo harmaapää laiturillaan
Mies täysi tollo ja käärme 
6. 
Skool kauniit nuoret, ne säästöni vei, juu
Ikuisesti hikka on kohtalonain 
Tuolit käy piirissä, lattia keinuu
Mitä näät ja kuulet, sen kannusta sain 
Kauppa kyll hierottiin kohtuullinen –
sellaisen lastin kyllä tämä jätkä raijaa
Jos kysyt laatua virvokkeiden,
en sitä lainkaan mä snaijaa
    suom. Tuomas Rosberg
Satamassa