tiistai 31. joulukuuta 2013

Tässä yritys jäljitellä tuota laulua; ehkäpä voi mielessään kuvitella, miltä se kuuluu, kun se illan suussa katkaisee viidakon syvän hiljaisuuden. Mutta ei mikään jäljittely voi antaa oikeata käsitystä siitä, minkä vaikutuksen tämä laulu tekee kuuntelijaan… (Viidakkokirja. R. Kipling. Suom. Helmi Krohn 1909.)

Laulun käännös ei ole sama kuin alkuperäinen laulu. Mutta äidinkieli on ymmärryksen koti. Nykyisin Suomessa Bellmania kannattaa esittää suomeksi. Slaavilainen sovitus taas sopii tekeillä olevaan valikoimaan siksi, että mukaan valitaan tunteellisimpia lauluja.

Surutyötä tehdään muun muassa epistolassa 7. Mutta kesken elegian kertoja Fredman ounastelee, että alkoholi voi lohduttaa. Ei surun aihekaan ole odotettu. Kaivattu Ulla ei suinkaan kuollut, vaan "uhrasi liljansa" toisen miehen kanssa. Näiden loppujen keskellä hyvää loppuaikaa!

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Bellmanin runohenkilöt toivovat joka päivästä juhlaa. Yhtenä keinona on humaltuminen.

Muuten voisi olla vaikea päästä juhlatunnelmaan köyhässä elinympäristössä, jota on kuvattu esim. epistolassa 34 "Uhhuh, onpas murju kurja – rikki salvat, ikkunat" tai epistolassa 41, jossa Mollbergin asuntoa kuvataan:
Stugan däri han bor
är ej synnerlig stor
Hvitlimad och hvälfd som ett chor
men utan stolar, min bror
Dörren är utan lås
Sängen liknar et bås
Bolster eller kuddar – gunås!
Intet, platt intet där fås
Ei ole tuoleja eikä tyynyjä. Humalajuomisen ääri-ilmiö eli alkoholimyrkytykseen kuoleminen liittyy sosiaaliseen huono-osaisuuteen (THL, sivu 22). Nyt on perheiden ja kotien juhla-aika. Hyvää ja kohtuullista joulua kaikille!