sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Mainitussa teoksessa Boheemielämää on samoja aiheita kuin Bellmanilla: velat, kuolema, rakkaus, ja viini. Kaihomieli ja tragikoomisuus ovat kirjailijoille yhteisiä, mutta Murgerin huumori ja vertauskuvat ovat rikkaampia kuin Bellmanilla. Murgerin boheemeille humala on luonnollinen seuraus illanvietosta, mutta Bellmanin bakkanaaleissa se on pääasia. Tarinan hahmojen eroottinen kutsumus kuvataan mutkattomasti.
Jäätyään vihdoinkin yksin Mimin kanssa, joka kuvastimen edessä palmikoi hiuksiaan viehättävän houkuttelevassa asennossa, Rodolphe tuli hiljaa hänen luokseen ja kietoi hänet syliinsä. Sitten hän, kuten soittaja ennen sävellyksensä esittämistä lyö muutamia säveliä saadakseen varmuuden soittimensa kunnosta, istutti tytön polvelleen ja painoi hänen olkapäähänsä pitkän suudelman, joka äkillisesti värähdytti nuoren olennon raikasta vartaloa.
Soitin oli vireessä.
 suom. Eino Palola
Fredmanin epistoloissa vilahtaa toistuvasti rakastetun palvonta. Rakkausrunoja niistä ei kuitenkaan löydy. Bellman ylistää nuoren tytön kauneutta – ja pitää häikäistyvää vanhempaa miestä pilkkanaan. Epistolassa 36 krouvari hiipii haluamatta herättää nukkuvaa Ullaa. Kurkistaessa näkyy venyttelevä kaunotar.
Hän peilin luona, kas, povelleen
jo ruiskii ruusuvettä.
Nyt pannaan nauhaa, nyt korukseen
saa hattu seppelettä.
Kuin huumaan onnen kyllyyden
on kuolla Pafoksen saari
herätessä Venuksen,
niin on nyt krouvin vaari.
Hurman tuskaa tutajaa,
ei muista asioitaan,
kun nyt Ulla istahtaa
ja kampaa kiharoitaan.
Leikkii sulot.
Menot, tulot,
kaikki ukko unohtaa.
Asiakkaat,
rahat rakkaat
tietään mennä saa.
 suom. Unto Kupiainen 


keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Fredmanin epistolassa 58, joka koskee Kilbergin kuolemaa, kynttilät ovat loppuun palaneet ja lasit tyhjät. Tyhjä krouvi on surullinen. Joulunuotit roikkuvat naulassa. Mikä tuolla seisoo? Laulaja aavistaa pelottavan hahmon läsnäolon.
Tuopin kumosi kai käsi luinen,
kaljan kittas kallo avosuinen,
poistui vaiti vieras joulukuinen...
Klingeli klangeli klingeli plang!
suom. Liisa Ryömä
Myös Murgerin romaanissa Boheemielämää tavataan myyttisiä hahmoja tarinan käännekohdissa. Myös siinä vietetään joulua luvussa ”Mimin loppu”, ennen otsikon lupaamaa onnettomuutta.
Lopulta Rodolphe ja Marcel istuutuivat pöytään. Mutta pian he saivat alakuloisen pöytävieraan. Menneisyyden aave oli tullut pikku pöydän ääreen kamiinan viereen, jossa märät halot hiiltyivät lämpöä levittämättä.
suom. Eino Palola
Kirjoittajista kumpikin voidaan lukea humoristiksi. Kummankin näkökulma on ulkopuolelta kuvaileva. Romaanihenkilöiden suru ja valitus voidaan nähdä surkuhupaisana tiettyyn rajaan asti. Sitten etäännytys häviää, lukija samaistuu heidän onnettomuuteensa.

Boheemielämää, Aki Kaurismäki

Lopulta Murgerin boheemit pelastautuvat veloistaan työskentelemällä tunnustetun taiteilijan asemaan. Epistoloissa kertoja Fredman elää päiväperhon elämänsä loppuun asti. Bellman sai runoudelleen tunnustuksia elämänsä loppupuolella, mutta ei riittäviä tuloja perheelleen. Kuten köyhistä boheemeista moni, Bellman menehtyi tuberkuloosiin.