tiistai 29. heinäkuuta 2014

Edwin Lydén 1914.

Bellman osasi kuvata tilanteen tai tunteen, kun se hyökyi korkeimmillaan. Juhlan huippukohdaksi sopii Fredmanin epistola 50, myyttisiin mittoihin paisuva tapahtuma, kun Ulla Winblad lähtee paluumatkalle Eläintarhan puistosta. Hänet on ”rakkaus voittanut”. Soittajat puhaltavat ”hyvästi nymfilleni”. Runossa seikkailevat antiikin taruhahmot, ja Ulla vertautuu Venukseen kuten epistolassa 25. Aurinko paistaa ja ukkonen jyrisee. Melodiassa vuorottelevat tanssi ja fanfaarit.
Hevoset hännällänsä
jo huiskuttaa.
Nyt meriänsä
Neptunuskin tanssittaa.
Huilulla säveltänsä
myös Pan huhuaa.
Pois rakkaus saa
peikot pesästänsä
ja enkelit houkuttaa.
Lainetta laine kaulaa,
ja tritonit soittaa, laulaa.
Ulla Winblad!
Ulla Winblad,
sun voitti lempi tuo.
...
Myös kupidoni näen
ja peikotkin nuo.
Nään Ullan, hei! – huutoon kurkut väen!
   suom. Unto Kupiainen
Bellman oli hetken runoilija. Tässä laulussa yhdistyvät luonto ja riemukas juhla. Hyvästien haikeus torjutaan. Fredman juo.
Charles Chaplin 1919.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti