Tietyt Bellmanin laulut ovat säilyneet toisia suositumpina. Spotify tai YouTube osoittavat asian helposti. Kirjastossa suomennoksia selaillessa ne toistuvat yhä uudelleen. Suomenkielisten huviksi muutama alku Fredmanin epistolasta 81, "riitapukari Löfbergille Danto-puomin kuolintalossa, runoiltu haudan ääressä", jossa hyvästellään Löfbergin vaimovainajaa.

Huomaa sa veikko, kuin maan uumeniin
tummihin varjomme haihtuu,
kuin lapiossa tuoss' riekaleisiin
kullat, purppurat vaihtuu.
  suom. Hj. Nortamo

Meiltä jo varjon – ah, Movitz, se nää –
pimeys piiloonsa peittää,
kullat ja purppurat lapio tää
sorakasaan heittää!
  suom. Unto Kupiainen

Katso, noin ihminen uumeniin maan
eessämme varjona vaipuu!
Kestä ei kullat, ei purppurat, vaan
mullaks muuttuin haipuu.
  suom. Reino Hirviseppä

Kas kuinka varjot, nyt Movitz, mon frère,
uhkaavaan pimeyteen yhtyy,
ja kulta, purppura lapiossa
muuttuvat sepeliksi.
  suom. Jukka Taberman

Hontelot varjomme pinnasta maan

varjoista mustimman kohtaa.

Laskeva päivä sammuessaan

hiekan jyväsissä hohtaa.

  suom. Liisa Ryömä

Katso, kun varjomme pitkiksi käy,
varjohon haudan ne yhtyy.
Auringon kultaa ei pian näy,
rusko multakasaan ehtyy.
  suom. Tuomas Rosberg