torstai 7. toukokuuta 2015

Taide ei riipu naulasta vaan näkökulmasta. Bellman kirjoitti hautajaisista myös naurettavaan sävyyn. Hautajaisten saattoväki sai narrin roolin Fredmanin laulussa n:o 26, "jossa kuvataan hänen omat hautajaisensa". Bellman sai ajatuksen kelloseppä Fredmanista laulujen kertojana vasta myöhemmin.
Soi rannat ja maa!
Nyt tieltä väisty,
nyt torvi räisky,
kun viedään Bacchuksen vainajaa. - - - (torvi)
Se maahan pannaan,
tää kelloseppä.
Hei kättelepä,
jos miestä sattuisit tuntemaan. - - -
Vanha Fredman on vietävämme,
seiso reunassa, ystävämme.
Oothan kai kärsivällisin.
Soi rohkaisu trumpetin! - - -
Suo sieluun ryhtiä,
verta lämmitä! - - -

Täss' Kolmodin on.
Hän seppeleineen
ja kappeleineen
saa tuoda haudalle joukkion. - - -
Reipas Kilberg,
hän hiekan heittää
ja arkun peittää,
on hieno mies eikä ryöväri. - - -
Kunnon miehet käy poikki pellon,
nouti Lundmark kanista kellon,
pyörii viisarit ympyrää.
Soi trumpetti tättärää! - - -
Suo sieluun ryhtiä,
verta lämmitä! - - -
  suom. Tuomas Rosberg
Hautajaisissa tarvitaan meteliä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti