maanantai 25. marraskuuta 2013




Oskari Nokso-Koivisto ja Helsingin Balalaikkaorkesteri Malmitalolla 26.10.2013. © Heta Hyypiä 

Fredmanin epistoloita on 82. Jos runoilija halusi irvailla alkoholistien kustannuksella, eikö vitsi ollut äärimmilleen venytetty? Parodisen viihdetaiteilijan osassa Bellman todellakin teki pilkkaa. Parodiaa syntyi ensin ritarikunnista, joiden rituaalien mukaelmiin Bellman sijoitti tunnettuja juoppoja (esim. Fredmanin laulu 6). 

Runoilija kiintyi hahmoihinsa ja epistoloissa alkoi kuvata pääkaupungin elämää heidän kauttaan. Humoristista viihdettä syntyi vaikka krapulasta (Fredmanin epistola 12), ulkomaalaisista (FE 18), kuinka nousuhumala muuttaa inhon riemuksi (FE 23), selittelystä kapakkatappelun jälkeen (FE 45) ja vanhenevan miehen erotiikan nälästä (FE 66). Ja kuinka se muuttuu kauneuden palvonnaksi, vaikka jumalatar osoittautuu juomariksi, joka viedään työrangaistukselle (FE 36). Lopulta viiniä pyytelevä Fredman onkin runoilija. Hän vetoaa tarttumaan hetkeen, koska elämä on epävarmaa ja kuolema varma (FE 43 ja 54). Bellman tuli kuvanneeksi elämänhalun, joka on kaikille yhteinen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti